Lahti-suunnistus 2007 - H40AL (2.pv)

Kauden nopeinta suunnistusta...

...jos mukaan ei lasketa yhtä korttelisuunnistusta keväällä. Aikaa 5,3 km:n radalla meni 48.11 eli vauhtia oli 9.05 min/km.

Spekulaatioita

Sunnuntain osalta olin kuudenneksi nopein, mutta nelisenkymmentä sekuntia nopeammalla suorituksella sijoitus olis ollut neljäs. Tuohan syntyi varmaan pääasiassa ykkösrastilla, jonne tuli tehtyä parinsadan metrin kaarros vahingossa. En siis ollut varsinaisesti eksyksissä, mutta tupsahdin yllättäen metsätielle hieman rastin takana ja noin 100 m oikealla. Ehkä siinä tuli ylimääräistä enemmänkin kuin 200 m. Ja aikaa kului tietysti.

Viidennestä sijasta jäin 3 sekuntia, olin sen kaverin kanssa tasoissa vikalla rastilla, mutta se meni kolme sekuntia nopeammin loppusuoran. Jos olisin tiennyt ja jos lehmät lentäisivät kauniilla säällä, niin olisin juossut lujempaa tai olisin puristanut ennen viimeistä rastia hiukan kovempaa. Toiseksi vikalle rastille olin sentään toiseksi nopein - ylämäkeenhän sitä hakkuuaukiota täytyi juosta. Mutta sen jälkeen oli kyllä hiukan väsynyt olo.

Radasta ja maastosta

Maasto oli todella helppokulkuista. Kun karttaan oli painettu vihreää viivoitusta ja juoksentelin ko alueen läpi, alkoi hiukan hymyilyttämään. Alue oli juoksutasoltaan kuin parasta Metsäkankaan maastoa ja siitä vielä varvut vähän matalammiksi. Siellä täällä oli oksa maassa. Ja se vihreä suikale - luulin, että olen kuitenkin eksynyt, kun en ymmärtänyt olevani tiheikössä, mutta rasti oli siinä vähän matkan päässä. Olisipa meidänkin vihreät tuollaisia.

No niitä monttujahan radan alkuosalla oli riittävästi. Ainoa taktiikkani oli kiertää ne mahdollisimman hyvin ja nelosrastille tuli tehtyäkin melkoinen kierros. Vaihtoehtona olisi ollut mennä monta käyrää alas, sitten ylös ja taas alas ja ylös, joten kiersin nuo montut kaukaa. Voihan olla, että niiden välistä olis voinu pujotella, mutta en ehtinyt lukea karttaa niin tarkasti.

Loppuosa radasta oli kuin kullasvuorta, mutta mäkiä hyvin vähän.

Rastipisteet olivat selkeitä ja rastit näkyivät kauas. Esimerkiksi toisen rastin näin jo noin sadan metrin päästä, kolmosen ehkä noin viidestäkymmenestä metristä. Yhdeksännen rastin edessä ollut mäen päällinen näkyi noin kolmensadan metrin päästä, joten helppo oli juosta, kun tiesi, että se rasti on sen mäen huipun takana.

Ja mitähän vielä

Hiukan paremmalla juoksukunnolla olis ajasta lähtenyt pois minuuttikaupalla - ei siinä alussa, mutta tuolla juoksupuoliskolla eli 5 - 10 rasti. Joten eikun juoksua harjoittelemaan!

Harmi, että LS:n reittihärveli ei toimi. Se antaa piirtää rataa, mutta kun ei onneton anna karttapohjaa... Ehkä se joskus tulee sinne?

ps. meinas unohtua! Suojalasit, joissa on suurentava osa, toimivat todella hyvin. Huurua meinas tulla vaan, jos oli pysähdyksissä, joten pakko oli pysyä liikkeessä!