Sm-pitkä Ryhmä 2

Käytyä tuli eli juostua Kankaanpään SM kisoissa. Karsinnan lähdöstä parisataa metriä ja en tiennyt missä olin. Huh tässäkö tämä oli. Kompassisuuntainen ura vei kuitenkin sivuun muille rasteille. Kolmen minuutin pummi heti. Kiire  tuli. Pari rastia hyvin ja taas väärälle kalliolle. Pari minuuttia pummia lisää. Kyllä kylmäsi jo juostessa finaaliin pääsy, saati maalissa, kun näytti, että tipun. Toisiakin törppöjä oli ja A-finaaliin pääsin.
Finaali pyhänä oli huonosti palautuneen vanhan miehen jolkuttelua. Virheitä tuli, isoin kaikkein helpoimmalla välillä. Kuusi minuuttia. Virheitä yhteensä kymmenkunta minuuttia. Lopputulos sija 18. Kaikkiaanhan meitä oli satakunta karsimassa lauantaina ja pyhän finaalissa 50 ukkoa. Mitaleille en olisi jaksanut virheettömälläkään juoksulla sunnuntain kunnolla. Lauantaina olisi kulkenut, että jos.... jos sitten Pöytyällä uusiksi kahden viikon päästä. Kisojen reittihärveleistä voitte naureskella sekoiluja...

:klap: :ole: :klap:

Terveyttä vaan uusille suunnistajapojille ja tytöille! Ensi kesänä jo seurateltoille ja muksulaan! JL.

Moi! Teillä on vika järjestys viestissä.Wäiski

Ennustus meni sinnepäin, siis ei päin peetä muuta kun mun finaalin osalta.
Anu oli hyvä. Hyvä Anu!
Viesti meni oletettua vähemmillä virheillä. Esa etsiskeli ykköstä, mutta loput rastit löytyivät niin, että Markku sai kohtuullisen lähtöpaikan mitalitaistoon. Markun aika olikin H70 sarjan nopein. Minä jolkuttelin Erkkilän Ollin selässä alkumatkan. Varmistelin suuntaa ja arvioin onko meillä sama hajonta. Sanaakaan ei juteltu matkan aikana vaikka näköyhteys oli koko ajan. Tarkan rauhallisesti ja virheittä matka sujui. Reittihärvelissä olemme molemmat piirtäneet vähän huolimattomasti reitin kun aika yhtä matkaa mentiin.
Siitä finaalista. Liian paljon luettavaa mun vauhdille eli hätäilylle. Kartanluku jäi perään eli putosin kartalta tai oikeastaan en malttanut lukea itseäni kartalle silloin kun tunsin, että nyt ei olla kiinni kartassa. Ja virheen jälkeen  suunnistus hajoaa ja virheitä tulee lisää. Kun kartta ja maasto loppumatkasta helpottui sujui suunnistus kai kärjen tahtiin. Kärki oli kova. Sen suoritukseen en olisi virheittäkään yltänyt. Mutta yössä on uudet panokset sanois Esa.
Terveisiä seuraajille, niinkun Väiskille, Pata-sedälle sanoi Iittalan Mikko pienenä.

SM-yö takana. Mulla sija 11 törppöilyjen jälkeen. Harmittaa kun ei oo edes tuuria kun yrittää olla ahkera. Seitsemänkymppisissä ei ollut kuin yksi suunnistaja, Kunniajäsenemme Olavi Erkkilä, muut olivat enemmän tai vähemmän taitamattomia hosujia, joilta unohtuivat suunnistuksen perusasiat heti kun pitkä piippa kuului lähtökellosta. Olli eteni taidolla, jatkuvalla kartanluvulla ja suunnan säilyttämisellä.
Onnittelu Ollille ylivoimaisesta voitosta! Se oli ylivoimaisin voitto, mitä minä muistan! Tarkistakaa ja ottakaa opiksi Ollin suorituksesta reittihärvelistä! Ja naureskelkaa mun kohelluksille,,, harmittaa vitosen kivikko,,, kun ei nää rastia ohi juostessa.
Anulle tuli musta hetki kun lopussa jäi yksi rasti leimaamatta, vaikka vierestä tuli. Timon suoritus oli minulle yllätys. Uskoin,että Timolla olisi vaikeuksia ensikertalaisena SM-yössä, mutta väärässä olin. Vesa juoksi varmasti, niinkuin aina. Eroa kärkeen tuli, mutta sijoitus alle puolenvälin kakskyt sakissa.
Nyt aletaan suunnitella sauvakävelysuunnistusta tai puistosuunnistusta ensi sunnuntaiksi.

Niin - tosiaan. Lähdin sinne, koska kuulin, että sieltä puuttui toiseks viimeinen lopputuloksista. Joku toinen nappasi kuitenkin sen sijan.

Muutenhan tuo taas oli kummaa kohellusta. Ykkösellä olin melkein rastilla, kun päätin, että hei - nyt olen väärällä mäellä. Piti sitten palata tarkistamaan taaksepäin sijaintia. Kun olis heti ekalla kerralla katsonut, mille mäelle menee... Pari reitinvalintaa näin jälkeenpäin oli ihan törppöjä - menetin niissä aikaa varmaan minuuttikaupalla. Kolmella ekalla rastilla olis pitäny mennä 10 min nopsemmin, jos olis enemmän ollut järkeä. Mutta kyllä jotkut rastit löytyivät helpostikin. Yhtä tosin katselin jyrkänteen päältä, näin jotain kiiltävää ja arvelin sen olevan roska. Varmuuden vuoksi juoksin ympyrää kalliolla pari minsaa ja sitten menin katsomaan, mikä se roska on. No se oli rasti.

Sen sijaan AM-yö on oma lukunsa. Jotenkin sekosin ja jäi kokonaan yksi rasti hukkaan. Ja sen jälkeen oli vaikeaa keskittyä. Mutta oli vaan harjoiteltava SM-kisoja varten, kun olen SM-kisatasoinen urheilija! Jos terveenä pysyn, niin yökupissa taas harjoitellaan.

Kylläpä joo, siellähän minäkin olin juoksentelemassa 4h sarjassa. Kyseessä oli La Sportiva mini Rogaining, sarjat 4h, 8h ja MTB 3h. Kisakeskus oli Hyytiälän metsäasemalla ja maasto pääosin route 66:n (jossa ilmeisesti Zeiel on näitä lennokkaalla askeleella reppu selässä eteneviä suunnistelijoita bongannut) länsipuolella. Siikanevan ympäristössä siis.

Kisa meni melko OK, kakkossija ja matkaa kertyi 36,7km. Vauhdit oli metsäteillä ja poluilla 5:15-5:45 ja maastossa sitten vähän hitaampaa. Yksi isompi ehkä vähän vajaa 10min suunnitusvirhe tehtiin (peruskartalla siis mennään näissä karkeloissa), joka jäi vähän jossituttamaan voittomahdollisuuksien kanssa..

Lopussa oli aika kuollut olo taas kerran, krampit sentään yllätti vasta kisan jälkeen. Vähän samalla suunnalla mutta etelämpänä kisataan sitten loppukesästä 8h ja 24h koitokset.

Jukolaan valmistautuminen on mulla mennyt lähinnä näistä rääkeistä toipuessa, pari viikkoa sitten tuli kisattua Karkkilassa Spring Adventure multisport kisassa, josta sieltä 'kuntosarjasta' napattiin voitto. Pitää nyt yrittää jotkut suunnistuskisatkin saada alle vielä ennen jukolaa, mutta eiköhän se kuntopohja näilläkin pitkälle yölle riitä.

JV