Päijät-Rasti ry:n virallinen keskustelufoorumi ja ilmoituskanava
Et ole kijautunut foorumille. Kirjaudu tai luo käyttäjätunnus.
Ilmoitustaulu → Vapaa keskustelu → Loppiaisen 2024 Hisu
Sivuja 1
Ajatuksena ja tavoitteena on järjestää hisukisa tai ainakin hisuharjoitus Uimahallin ympäristössä talvella 2024. Ohjataan keskustelu tälle palstalle, niin ajatukset ja mielipiteet säilyvät paremmin tallessa.
Ajatukset hisu urista siirtyvät jonain päivänä urakävelyiksi raivaussahan kanssa. Saksalan peltojen ojaheikköön teen koukkuja. Heinä on ollut niin korkeaa, että sen läpi ei talvellakaan helposti hiihdetä.
Näyttää sivut muuttuneen. Mikä lie tarkoitus?
Syyskuu tuli ja meni. Suunnistuskausi on lopuillaan, erikoispitkän SM jäljellä ja alueen yö. Tuli käytyä SM yössä. Parannettavaa jäi, en ollut viimeinen. Sija 15. Syyskuu oli sauvakävelyn aikaa. 160 kilsaa tuli lompsittua. Ja vähän pyörällä . Väiski vissiin liikkuu pelkällä pyörällä. Pyöräily on ikävää liikenteessä. Isot autot ajavat metrin päästä ja pelätä saa.
Hisu projekti etenee mielessäni. Kirjoitan siitä lisää jonain päivänä.
Vain muutos on pysyvää!
Minä olen juuri aloittanut sauvakävelyn tältä syksyltä, Leppävaaran hiihtourilla on hyvät baanat ja mukavan vaihtelevaa maastoa. Löytyy pitkää tasamaata mutta myös vaativia ja jyrkkiäkin nousuja ja tietysti sitten myös alamäkiä. Sauvakävely on mukavaa vaihtelua hölkkäilyn sekaan, vaikuttaa selvästi enemmän ristiselkään ja ylävartaloon muutenkin. Sitäpaitsi, kolottavilla ja natisevilla nivelillä on varsin paljon mukavampaa lähteä kävelylenkille kuin juoksulenkille.
Loppiaisen hisu maastokatselmus lauantaina 14.10. klo 12 Uimahallin parkki.
Tutkailtiin hisumaastoa, heiteltiin risuja ja pystyteltiin tolppia. Esko, Maukka ja meikä. Hauskaahan meillä oli hisujekkuja tehdessä. Mukaan mahtuu. Työt ei paina, niin yksinkertainen kisa tehdään lehmihakoihin.
Lunta ja pakkasia odotellessa. Urien ja ratojen suunnittelu ja toteutus on nyt laitettu liikkeelle toden teolla. Tarkoitus on kayttää rasteilla samaa Emit-systeemiä jota käytetään kesälläkin, ei siis kosketusvapaata Emitag-leimausta. Joten, kilpailijoilta vaaditaan hieman innovaatiota tai vanhojen innovaatioiden uudelleen käyttöönottoa leimasinkortin mukanapitoon.
Joo, vaikeempi tämä uusi viestitys on.
Eilen laittelin muutaman tolpan ja kävelin uria. Taidan tehdä saamaa tänäänkin, ettei jää viime tippaan. Voipi olla, että viikon päästä kaikki tolpat on pystyssä ja uratkin katottu rastien lähi maastosta. Esko saa sitten piirrellä pellot mutkaisille laduille.
Ensilumi satoi eilen 31.10. Hiihdin pihassa pari kilsaa. Kun lumi on nuoskaista niin se painaa hiihtorastien niittyjen pitkät heiniköt lakoon. On helppo kulkea ja kierrellä urien kiviä. Järjestelyt etenevät mukavasti. Seuraava palaveri on tulevana viikon vaihteessa. Ratatiimi Esko, Maukka ja meikä tarkistelee maastoa, uria ja rastipisteitä.
Ratamestari Esko Jussila kävi tänään tarkistamassa rastitolpat ja urat. Pientä fiilausta oli, mutta nyt esivalmistelut on kunnossa. Intoa oli ja Maukkaa saa pidätellä, niin innolla jo hiihtäisi uria merkiksi moottorikelkan ajella.
Kyllä nyt yläkerran Ukko hellii hiihdon harrastajia. Marraskuu ja täydet hiihtokelit Padasjoellakin. Hisun heinäiset lehmihaat polveen asti ulottuvassa lumivaipassa. Sen kun kelkalla ajelee matalaksi, niin baana on valmis lujaankin menoon. Ja vielä pitäisi varttua kisastarttiin monta viikkoa. No ehtii treenata. Vuosia sitten olin Lapissa ensilumen rasteilla. Talven alku etelässä oli tuskin vielä alkanut. Lähtöviivalla oli yhtä aikaa etelän pikkumies, ehkä kolmetoista vuotias. Kysyin häneltä minkä verran olet päässyt hiihtämään. "Abautsata!" Vastasi nuorimies. Semmosilla kilometreillä on monesti aloitettu kisakausi, nyt ehtii enemmän.
Hiihtosuunnistuksen ajatuksissa lähetin Kanervan Untolle tervehdyksen. Myöhässä olin. Marja vaimonsa kertoi Unton menehtyneen iltalenkin keskeytyksen päätteeksi autonsa penkille. Unto ja Marja olivat olleet yhdessä iltalenkillä. Unto oli tuntenut jalassaan jotain outoa ja tullut autolleen. Jonkin ajan päästä autolle oli palannut myös Marja. Siinä lähtöä tehdessä Unton jalasta oli lähtenyt veritulppa sydämeen ja Unton treenit ja kisat oli pidetty. Unto nukkui pois Marjan vieressä auton penkille. Paikalle hälytetty lääkäri ei voinut muuta kuin todeta tapahtuneen. Unto siunataan 16.12.
Kanervan Unto oli padasjokelais sukuinen. Hoimelan talon Honolan torpan tyttären poika. Unto kävi ohikulkiessaan Honolassa katsomassa torpan pihapiirin kiviraunioita ja marjapensaita.
Unto edusti pyöräsuunnistuksessa Päijät-Rastia. Ajoin hänen kanssaan viestejä. Joku SM mitalikin saatiin. Kerran Seinäjoella oltiin tultu ekana SM-viestistä maaliin ja otettu onnitteluja vastaan, kun järjestäjä pyysi meitä puheilleen. Kartta selvittelyjen jälkeen todettiin, että Unto oli ajanut vahingossa tien yli ennen merkittyä ylityspaikkaa. Hylsy tuli. Ajallista hyötyä väärästä ylityksestä ei ollut.
Unto oli loppuun asti suunnistaja. Untolla oli kansainvälinen pätevyys kisatehtäviin. Unton tunsivat kaikki.
Haikein mielin muistelen häntä.
Hiihtelimme Pilttin Maukan kanssa uria merkiksi kelkkamiehelle. Laittelin kenttämestarille siitä viestin. Ja kas kun ajelin kylällä niin huomasin,että kelkka on ylittänyt tien. Lähdin katsomaan kisa aluetta. Urat on ajettu. Urilla on riittävästi lunta, vaikka kisa pidettäisiin huomenna. Kyllä täällä Padasjoella on helppoa tehdä tämmöistä kisaa. Maastoluvat on helppo saada ja kunnan tuki tulee kun vaan kertoo mitä tarvii.
Loppiaisen hisu ei ole kisakalentereissa, mutta sanaa on laitettu kiertämään sähköpostein ja tekstiviestein. Kisajärjestelyt ovat hyvällä mallilla ja ilmojen haltija on tehnyt osuutensa. Lunta on nyt pienen suojan jälkeen reilu 20 senttiä. Kun pellot ja niityt ovat kaikki nurmella niin lumi riittää. Sama puistokujilla. Näissä kisoissa saa hiihtää fluoreilla, lisenssiä ei tarvita, lähtöajan voi päättää oman ehtimisensä mukaan.
Satelee tihkua. Hisu-urat saavat olla nyt viimeksi sataneen lumen alla. Emme ajele niitä, niin eivät jäädy suojan jälkeen kaljamalle.
Kirjoitetaanpas pukeutumisesta. Uimahallin puketumistiloissa on 50 kapeaa lukollista vaatekaappia molemmilla puolilla. Kaikki ei mahdu istumaan, mutta reppuja lisäksi.
Asikkalan Katja viestitti, että Raikas maksaa jälkikäteen köntässä osallistujansa. Reilu seura, kaikki mukaan!
Loppiaishisu lähestyy. Tähän mennessä seuralaskutuksesta ovat ilmoittaneet Asikkkalan Raikas, Rastivarsat, SOC Asikkala. LS-37 maksaa myös perinteisesti osallistujansa.
Loppiaishisun kilpailuohjeet löytyvät etusivun valikosta Kilpailut
Pakkanen paukkuu. Kyllä siihen äkkiä tottuu ja kun vähän lauhtuu niin tuntuu ihan lempeältä.
Kisajärjestäjä ja kilpailijat jännittävät lauantain pakkaslukemia. Torstaina varmaan sään ennustajat kertovat jo varsin todennäköisen lämpötilan lauantai päivälle. Sivuillemme tulee infoa. Jännätään!
Sen verran kylmää näyttää viikon vaihteessa olevan , että sarjoissa 11,13 ja 15 vuotta ei aluemitaleita jaeta, kun yritämme pitää näissä sarjoissa mitalien jako rajana 15 astetta. Näissä sarjoissa vaan harjoitellaan ja otetaan harjoituksesta emitillä aika. Mitä muuta... siitä huomenna lisää. Kisat kuitenkin pidetään.
Laittelin tänään rastilippuja 22 asteen pakkasessa. Minulla oli liikkumiseen sopivasti päällä. Paljain käsin sidoin naruja. Taisin olla vaan reilun tunnin liikkeellä. Ihan hyvin tarkenin. Kisasuoritus kestää viisitoista minuuttia. Ajattelen, että jos on oikein pukeutunut niin siinä ajassa ei tule hiihtäessä kylmä eikä kuuma.
Pakkanen hellittää. Hiihdellään kilpailuohjeen mukaisesti. Saarisen Heikki lupautui päätuomariksi päättämään tarvittaessa kummasta pakkas hiihtelystä on kyse. Avoimesta Aluemestaruuskilpailusta vai emit ajanotolla ja tuloksilla varustetusta harjoittelusta. Kisajärjestelyt ovat niin valmiita, että hiihtelyn kokonaan peruuttaminen ei innostanut. Hiihtämään vaan!
Aika kylmää kisatapahtumassa varmaan on, mutta matkathan ovat lyhyitä sprinttimatkoja, joten kovin pitkään yhtäkyytiä ei ulkoilla tarvitse. Toiminta lähtöpaikalla ja maalissa on myös nopeatempoista, niissä ei juurikaan tarvitse seisoskella odottelemassa. Lömmin tila on lähellä, lähtö ja maali sijaitsevat parinsadan metrin säteellä kisakeskuksesta.
Maastotyötä tehtäessä urilla luisto oli erinomainen, mutta nyt tämä kylmyys on parhaan terän luistosta syönyt. Pitkiä vauhdikkaita laskuosuuksia ei maastossa ole, jokunen lyhyempi ylä- ja alamäki kyllä löytyy. Kisamaasto on aika avointa, joten mahdollinen tuulen viima voi tuntua varsin kylmäävältä. Verryttelyurilla saa varmaan hyvän mielikuvan kisaolosuhteista.
Kisa aamu ja kurkistus lämpömittariin. Toinen näyttää 20,5 ja toinen 18. Vanha kisatoteamus on, että kyllä järjestäjä jostain sellaisen mittarin löytää mikä näyttää 19 astetta. Tilanne on helpottunut. Päivisin on lämmennyt nelisen astetta. Näyttää siltä, että 17 astetta on mittarissa kun ensimmäiset starttaavat. Ulkona ilma tuntui aikaisempiin päiviin verrattuna varsin leppeältä.
Kisa aamu ja kurkistus lämpömittariin. Toinen näyttää 20,5 ja toinen 18. Vanha kisatoteamus on, että kyllä järjestäjä jostain sellaisen mittarin löytää mikä näyttää 19 astetta. Tilanne on helpottunut. Päivisin on lämmennyt nelisen astetta. Näyttää siltä, että 17 astetta on mittarissa kun ensimmäiset starttaavat. Ulkona ilma tuntui aikaisempiin päiviin verrattuna varsin leppeältä.
Kisa aamu ja kurkistus lämpömittariin. Toinen näyttää 20,5 ja toinen 18. Vanha kisatoteamus on, että kyllä järjestäjä jostain sellaisen mittarin löytää mikä näyttää 19 astetta. Tilanne on helpottunut. Päivisin on lämmennyt nelisen astetta. Näyttää siltä, että 17 astetta on mittarissa kun ensimmäiset starttaavat. Ulkona ilma tuntui aikaisempiin päiviin verrattuna varsin leppeältä.
Loppiaishisussa oli tarkoituksena tarjota kisailijoille kauden avajaisiksi hieman reilunmittainen sprinttikisa, koska tämä varrmaankin oli modelle ensimmäinen kerta rastien metsästystä näillä lumilla. Talvi kuitenkin hieman yllätti rajuudellaan. Lunta on paljon, samoin pakkasta.
Ratoja luonnosteltaessa lumi oli todella luistavaa, ja matala hanki mahdollisti vauhdikkaan luistelun kapeillakin urilla. Viimeisellä viikolla urat jäätyivät todella kantaviksi mutta samalla myös penkat jäätyivät ja luistelu vaikeutui huomattavasti. Samalla myös luisto katosi, ja paikoin meno oli kuin hiekkalaatikossa lykkimistä. K-pisteeltä lähtevän hiihtäjän suksien kitinä kuului selvästi viimeiselle rastille asti! Tuli varmasti ainakin hyvä ja tuntuva kapean uran etenemisharjoitus!
Tutkailin tulevia kisoja. Hauskin Hisu on Evolla. Hisun hauskasta kilpailukutsu kertoo: "Kilpailukeskus on ulkona, pukeutuminen maasto-olosuhteissa, lumipesu!" Päijätrastin vaatimattomasti järjestetyssä kisassa kisakeskus oli sisällä, kahviokin. Pukeutuminen oikeissa pukeutumistiloissa, suihkut, saunat ja mahdollisuus uida. Hauska kuului saunan lauteilta. Yhteistä näille hauskoille on, että molemmat ovat ilmaisia.
Hain rastit ja rastitolpat urilta pois. Aika kasa tolppia. Laitoin ne säilöön tulevia tarpeita varten. Urat olivat hienot, mutta vielä jäi parantamisen varaa maaston puolesta. Lisä aluetta olisi nyt käytetyn maaston ympärillä vaikka keskimatkan kisaa varten, jota jo Tervalan Miska toivoi. Siinä sitä on Miskan toiveessa seuralla mietittävää.
Seuratoiminnan kannalta mitä parhainta aktiviteettia tällainen kisojen järjestäminen, kunhan ei pääse kuormittavalle tasolle. Osaamista ja kokemusta kyllä löytyy. Kun samaan aikaan viimeisen rastin kulmilla seisoskeli Pekka, Antsa, Hannu, Eero, Eki, Maukka, Jukka ... niin mikäs on tehdessä. Ja etenkin kun on näin hyvin hoidetut suhteet maanomistajaan ja kuntaan.
Polvensa kisassa telonut Sisko Anttila alkaa vähitellen päästä isommista kivuista eroon. Keppien kanssa polvi paketissa menee vielä muutama viikko. Siskolle viestittelin ja kysyin samalla Am mitalien hankkimista. Sisko, pitkäaikainen alueen sihteeri, lupasi hoitaa mitalien tilauksen samalla kun Hauskin kisojen mitalitkin. Semmoinen hieno palvelus. Eli mitalit jaetaan vasta keväämmällä. Sisko niitä varmaan tiputtelee vanhaan tapaansa. Kiitti Sisko!
Talven arvokisat lähestyy. Ensin kuitenkin Hauskin Hisu Evolla. Sen kisaennakossa kerrotaan, että kisoja talkoili 15 miestä. Kyllä on ihailtavaa yhteishenkeä. Neljä kertaa enemmän kuin meidän Loppiaishisussa. No, mehän yritettiinkin saada kisa aikaan pienellä porukalla ja vaivalla. Hienosti meitä oli sitten kisapäivänä paikalla. Eskon kanssa on mietinnässä uusi koitos, saadaanko se aikaan ja minä vuonna jää nähtäväksi.
Nyt näyttää siltä, että PäijRa jää tänä talvena ilman SM mitaleita. Ainakin kymmenen vuotta kestänyt mitaliputki katkeaa. Harmi. Kovin vähän meitä on ollutkin sekä harrastajia, että mitaleille tähtääviä. Pärjääminen vaatii ympäri vuotisen harjoittelun ja terveyden. Siinä tärkeimmät pärjäämisen edellytykset.
Kokkolassa järjestetään hisukisa Emit leimauksella. Hyvä tieto. Se rohkaisee meitä pitämään kisoja Timon tulospalvelulla ja Emit leimauksella. Ilmaista ja siten talouden kannalta riskitöntä pitää pikku kisoja.
Laittelin sähköpostiin kannustuksen ja toivomuksen uusien verkkareiden hankinnasta. Puheenjohtaja Marika siihen vastasikin, että "ole rauhallisin mielin". Muutaman vuoden olen asiaa pitänyt esillä. Katselin foorumia. Viime vuoden Jukolan jälkeen kirjoitin tänne 23.6. seura-asujen hankinnasta. Sopii lukea rauhallisin mielin. Marikalle vastasin, että seurassamme ei tapahdu muutoin mitään, jos ei joku nosta kättä pystyyn ja ilmoita, että hän hoitaa. Kuka on se urhoollinen, joka nostaa käden pystyyn? Minä 82 v. vain kannustan.
Nyt alkavalla viikolla yritän pitää seuran hisu menestystä yllä Viron Vörussa.
Siellä kilpailee myös nykyisin Hämeenlinnaa edustava kunniajäsenemme Olavi Erkkilä, joka voitti juuri lauantaina Suomenmestaruuden.
Tuli hiihdeltyä Eestin eteläisessä kolkassa Haanjassa. Siellä voitti miesten hisun maailmancupin kilpailun sama mies, joka voitti Padasjoen Loppiaishisun, Eevert Toivonen. Maamme laulu soi.
Pidinpä minäkin kauden toisen hisu-viikonlopun, kun Vantaan Petikossa kisailtiin. Aivan viimevuotisen Keimolan maaston vieressä nyt könyttiin. Paljon olivat järkkärit uraa maastoon vetäneet, ja alueella on kattava osin lumetettukin hiihtourasto. Lunta maastossa oli aivan riittävästi, mutta viikon vesisateet ja suojakelit olivat pehmentäneet urat todella vaativiksi ja raskaiksi. Kelkkauratkaan eivät enää kantaneet vaan suksi upposi helposti 10 ... 20 senttiä, sauva vielä enemmän. Kolme lähtöä, sunnuntain pitkän matkan osalta tehtiin sellainen päätös että ratoja hieman lyhennettiin, muuten olisi ollut liian rankkaa. Aika paljon oli poisjääntejä kuitenkin. Kyllä oli joka paikka täysin märkä maaliin tullessa, hiihtokengätkään eivät olleet vielä maanantai-iltana kuivat vaikka olivat olleet yli vuorokauden lämmityspatterin päällä. Urat ja risteykset menivät paikoin aika huonosti havaittaviksi, mutta oikolatuja ei kukaan tarkoituksella tehnyt, sen verran hankalaa noin syvässä kahlaaminen oli kun lumi ei yhtään kantanut suksen alla!
Kunhan hanget alkavat kantaa, niin käymme, Esko ja Maukka, katsastamassa Saksalan hisukartan laajennusta. Maajoukkue on toivonut keskimatkaa.
Tuli hiihdeltyä hisukausi päätökseen Kemissä. Markku, Veijo ja Esko päättivät kauden jo aiemmin. 72 kertaa suksilla tähän mennessä tänä talvena. Vielä muutama kerta ainakin kun näyttää lumet riittävän.
Tuli hiihdeltyä hisukausi päätökseen Kemissä. Markku, Veijo ja Esko päättivät kauden jo aiemmin. 72 kertaa suksilla tähän mennessä tänä talvena. Vielä muutama kerta ainakin kun näyttää lumet riittävän.
Hienosti sinetöi Jukka hisukauden, pitkän matkan SM-hopeaa vajaan minuutin erolla kärkeen.
Minulla talvi oli kehno, paraiden kisojen aikana sairastelin sen verran että en paljon harrastaa viitsinyt. Kahtena viikonloppuna tuli sentään kuusi starttia telineen kanssa. Tänä talvena luonto koetteli hisustajia, ensin oli kylmää ja sitten märkää ja upottavaa. Nyt on sivakat jo kesäsäilössä, kohta pääsee kurakengillä jo maastoonkin.
Hiihtokausi jatkuu, mutta nyt on aika muuttaa våhitellen harjoittelua kesäisemmäksi. Juoksutaito on kadonnut talven aikana ja sen palauttaminen pitää tehdä varoen ja vähitellen. Varominen koskee eniten akillesjänteiden rasitusta. Siis vältetään loikkimista liian tehokkaita treenejä. Kunto nousee kuulemma suoraviivaisesti kahdeksan viikkoa, joten Juokolaan vielä ehtii.
Nostelin pölkkyjä enemmän kuin jaksoin ja selkään tuli kipu. Nyt lähden ammattiauttajan luo. Timo Maaranen, tuo tuhannet jäsenet ja selät kuntoon laittanut laittaa minutkin taas iskuun. Kaikki te vaivaiset, varatkaa aika Timolta ja pääsette ikeen alta taas kylille.
Sivuja 1
Ilmoitustaulu → Vapaa keskustelu → Loppiaisen 2024 Hisu
Powered by PunBB 1.4.4, supported by Informer Technologies, Inc.